EU:n energiaministerien päättämä sopu uudesta sähkömarkkinamallista edustaa merkittävää askelta kohti Euroopan unionin energiapolitiikan kestävöittämistä. Tämä asetusluonnos luo selkeän ja tarpeellisen viitekehyksen energiantuottajille, takaamalla ennustettavuuden uusiutuvan energian ja ydinenergian investointeihin. Sopimus hyödyttää erityisesti Suomea, joka on asettanut painopisteekseen kilpailun säilyttämisen reiluna ja avoimena energiamarkkinoilla.

Keskeinen osa tätä sopimusta ovat kaksisuuntaiset hinnanerosopimukset, jotka mahdollistavat energiantuottajille vähimmäishinnan turvaamisen sähköstä. Samalla ne rajaavat enimmäishinnan, mikä varmistaa, ettei kilpailu markkinoilla vääristy ja etteivät veronmaksajat joutuvat liiallisten tukien taakaksi. Tämä on välttämätöntä markkinoiden terveen kilpailun säilyttämiseksi.

Lisäksi sopimus avaa mahdollisuuksia olemassa oleville ydinvoimalaitoksille tuen saamiseen. Vaikka ydinenergiaan liittyy edelleen keskustelua sen ympäristövaikutuksista ja riskeistä, on tärkeää tunnustaa sen rooli monien EU-maiden energiatarpeen tyydyttämisessä. Tämä mahdollistaa olemassa olevan ydinvoimakapasiteetin ylläpitämisen ja energiantuotannon vakauden varmistamisen.

EU:lla on myös selkeä suunnitelma ja säännöt uusiutuvan energian ja ydinenergian investointien edistämiseksi. Nämä ovat keskeisiä tekijöitä, kun pyritään saavuttamaan ilmastotavoitteet ja vähentämään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Lisäksi kokouksessa käsiteltiin Suomen ja Viron välisen kaasuputken vaurioita ja niiden tutkimista. Tämä osoittaa, että EU-maat voivat toimia yhdessä merenalaisen infrastruktuurin suojelemiseksi, mikä on ratkaisevan tärkeää ympäristön ja energiaturvallisuuden kannalta.

https://yle.fi/a/74-20055727

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000009996062.html

Ruotsin Nato-jäsenyyttä käsiteltiin Turkin parlamentissa torstaina 16.11. Komitea päätti jatkaa keskusteluja jäsenyyden hyväksymistä koskevista laista. Komitean puheenjohtaja Fuat Oktay sanoi, että komitea saattaa ottaa asian agendalleen uudestaan ensi viikolla. Komiteavaiheen jälkeen Ruotsin jäsenyys on hyväksyttävä vielä parlamentin äänestyksessä. Se voi tapahtua nopeasti, mutta mahdollisuudet viivytykseen on tässäkin vaiheessa. Lisäksi presidentti Recep Tayyip Erdoganin on hyväksyttävä laki

Turkki on toistuvasti viivyttänyt Ruotsin Nato-jäsenyyttä viitaten Ruotsin puutteelliseen terrorismintorjuntaan. He yrittävät myös hyötyä tilanteesta itse, sillä Nato-jäsenyys vaatii kaikkien jäsenmaiden yksimielisyyttä. Turkki puskee myös omia ulkopoliittisia tavoitteitaan etusijalle Ruotsin jäsenyyden sijasta. Mielestäni Turkin tulisi hyväksyä Ruotsin pääsy Natoon, sillä suurin osa heidän esittämistä perusteluistaan ovat puutteellisia. Turkin vastustelu hidastaa myös koko järjetön toimintaa ja heidän päätöksentekoaan. Ruotsin tilanteesta erityisen hankalan tekee myös Unkarin vastustelu. Unkari on yhä läheisissä väleissä Venäjän kanssa ja heidän tulee ratifioida sopimus, jotta Ruotsin Nato liittyminen onnistuu.

Uutisessa puhutaan Ukrainan Nato-jäsenyyden hyväksymisestä, jossa Naton entinen pääsihteeri Anders Fogh Rasmussen kertoo syitä miksi näin kannattaisi. Ukrainan paikkaa Natossa on sodan aikana pidetty mahdottomana, mutta tähän Rasmussen on vastannut: "Se on hyvin vaarallinen perustelu, sillä jos sanomme, ettei Ukrainaa voi kutsua jäseneksi niin kauan kuin sota jatkuu, silloin [presidentti Vladimir] Putinille annetaan syy jatkaa tätä sotaa loputtomiin". Rasmussen mukaan Venäjällä on syy jatkaa sotaa loputtomiin, jos se voi siten estää Ukrainan liittymisen. Itse olen samaa mieltä Rasmussenin kanssa. Mielestäni Ukrainan Nato-jäsenyys kuuluisi hyväksyä ja maiden pitäisi päästä siitä yhteisymmärrykseen. Aikaa tällä hetkellä hyväksymiseen sodan kannalta ajateltuna ei ole aivan loputtomiin, joten maiden olisi korkea aika saada yhteinen päätös Ukrainan hyväksymiselle. Ukraina oli hakenut jäsenyyttä jo kauan sitten, mutta sitä ei ollut hyväksytty. Se myös täyttää vaatimukset Nato-jäsenyyteen. Tällä hetkellä Ukraina jätetään yksin sodan kanssa, apuja lukuun ottamatta. Nato antaisi turvaa ja apua hädässä olevalle Ukrainalle. Ukrainan hyväksyminen näyttää myös Venäjälle, että muut maat ovat Ukrainan kannalla ja auttavat sitä. Uutisessa ehdotetaan myös artikla viiden käyttöönotosta, joka voitaisiin ottaa käyttöön, mutta vain Kiovan hallituksen hallinnassa olevalle alueelle. Mielestäni tämä voisi toimia, sillä täten apu joukot tulisivat apuun vain Venäjän itse itselle ottamaan alueeseen, mikä yhä kuitenkin kuuluu Ukrainalle. Nato-maiden kuuluisi miettiä erilaisia ratkaisuja, joilla Ukraina saataisiin turvattua ja heille apua sekä joilla Venäjä saataisiin perääntymään ja sota vihdoin loppumaan. Ukrainan liittäminen Natoon antaisi turvan ja avut muilta Nato-mailta Ukrainalle.

Ukrainan Nato-jäsenyyden torjuminen sodan vuoksi vaarallista, sanoo Naton ex-pääsihteeri | Yle Uutiset

Lauantaina 28.10. julkaistussa Ylen artikkelissa ”Viisareiden veivaamiselle ei ole loppua näkyvissä – talviaika alkaa taas” muistutetaan ihmisiä kellon viisareiden kääntämisestä talviaikaan. Tämä vuosia vanha tapa on toisaalta saanut lähivuosina paljon kritiikkiä EU-alueella. Kellon viisareiden veivaamisen lopettamisesta äänestettiin jo 2019 keväällä Euroopan parlamentissa. Valitettavasti kyllä lopullinen päätös on nyt jäänyt viipymään. Tähän syitä on ollut esimerkiksi koronapandemia ja Ukrainan sota sekä mahdolliset ongelmat lentoliikenteelle.

Omasta kokemuksestani kellon viisareiden siirtäminen on vain juttu, josta on hyötyä talvella ja haittaa keväällä. Viisareiden siirtämistä tapahtuu myös monessa muussa maassa Euroopan ulkopuolellakin eikä lähes kukaan tykkää kyseisestä rutiinista. Tuntuu myös siltä, että kellojen siirtäminen aiheuttaa enemmän ongelmia kuin se ratkaisee. Ihmiset saattavat olla väsyneempiä kuin normaalisti, syntyy enemmän väärinkäsityksiä, jos koittaa katsoa aikaa kellosta, jota ei automaattisesti ole vaihdettu. Lisäksi eri aikavyöhykkeillä vaihdetaan kelloja eri aikaan, joka lisää yhä enemmän turhaa sekaannusta. Ylen artikkelissa kerrottaan, kuinka ongelmalle ei ole mitään selvää ratkaisua. Mitä tulee tehdä, kun toinen puoli ihmisistä haluaa elää kesäajassa ja toinen puoli talviajassa. Lisäksi tulee ottaa huomioon 27 eri Euroopan Unionin maata, joissa on eri kulttuurit ja mielipiteet asiasta.

Kuten artikkelissa kerrotaan, viisareiden veivaaminen vaikuttaa vähemmän muiden Euroopan maiden ihmisiin kuin suomalaisiin. Se on kaksi vuosittainen haittatekijä, joka on erittäin vanhanaikainen tapa ja sen huomaa. Nykymaailman väki ei koe tästä tavasta ja se varmaan pitäisi lopettaa mahdollisimman pian.

https://yle.fi/a/74-20059584

Ylen nettisivuilla 10.11.2023 julkaistu uutinen ”EU pääsi sopuun ennallistamisasetuksesta, joka tähtää luontokadon pysäyttämiseen”

Uutisessa käsitellään EU:n ennallistamisasetusta, jonka tavoitteena on vähentää luontokatoa. Asetuksessa on sovittu muun muassa siitä, että ainakin noin 20 prosenttia EU:n maa -ja merialueista tullaan ennallistamaan. Jäsenmaiden tulee alkaa noudattaa asetusta ja sen tavoitteisiin pääsemistä tutkitaan erilaisin mittarein. Tämä ennallistamisasetus on yksi osa EU:n biodiversiteetti-strategiaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luontokato vuoteen 2030 mennessä. Mielestäni tällainen asetus on todella hyvä asia. Kaikki mikä ehkäisee maapallolla tapahtuvaa luontokatoa edes jonkin verran tulee tarpeeseen. Tuntuu hölmöltä, että joku edes voisi olla tällaista asetusta vastaan. Luonto pärjää ilman ihmistä, mutta ihminen ei pärjää ilman luontoa. Olisi siis hyvä, että jokainen osaltaan perehtyisi edes jonkin verran luontokatoon ja se aiheuttamiin tuhoihin ja ongelmiin. On myös hyvä asia, että ilmastonmuutos ja luontokato otetaan vakavasti ja niihin puututaan. Liian usein kuulee, ettei luonnonsuojelu kiinnosta ihmisiä ja siitä jankuttaminen on turhaa. Se on surullista. Jos muutosta ihmisten elintavoissa ei muuten tapahdu, on hyvä että niihin voidaan vaikuttaa uusien lakien ja sääntöjen avulla. Ehkä tämä on yksi niistä pienistä askelista joita ihmiskunta ottaa kohti ympäristöystävällisempää elämistä.