Helsingin sanomien pääkirjoituksessa 11.10 (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009912324.html) kirjoitetaan siitä, miten Suomalaisten määrä EU-viroissa vähenee huolestuttavasti monien muidenkin Pohjois-Euroopan maiden tapaan. Kuitenkin uutisen mukaan, mitä Suomeen tulee, suomalaisten EU-virkamiesten määrä on tippunut erityisen rajusti. Tilanne ei ole vielä hirveä, huono kylläkin, mutta määrä on romahtamaisillaan.

Lähiaikoina (arvioiden mukaan vuosina 2023–2027) 1990-luvulla EU-tehtävissä aloittaneet eläköityvät. Vuosittain näistä toimielimistä ja virastoista on jäämässä eläkkeelle keskimäärin 29 suomalaista. Se on huomattavan suuri ja huolestuttava määrä suomalaisia virkamiehiä, koska vuosina 2014–2021 uutisen mukaan toimielimiin valittiin virkakilpailujen kautta ainoastaan yhteensä 28 suomalaista. Tämä tarkoittaen sitä, että piakkoin suomalaisia virkamiehiä eläköityy keskimäärin vuodessa enemmän, mitä heitä kahdeksassa vuodessa on yhteensä rekrytoitu.

Uutinen kertoo sen, että hallituksella näyttäisi olevan kiinnostusta tämän asian korjaamiseksi, mutta harmillinen totuus on se, että vaikka sen syvyys onkin tiedossa, sen nopea korjaaminen on hyvin haastavaa. Uutisen mukaan vaikka väliaikaisten viranhaltioiden määrää saataisiinkin nopeasti nostettua, pitäisi kuitenkin pidemmän tähtäimen kautta saada esimerkiksi innostettua nuoria EU-urille ja virkakilpailuihin valmennusta tulisi tehostaa.

Uutisessa nostetaan esille se, että tasainen edustus eri jäsenmaiden välillä on hyvin tärkeää. Tasainen edustus parantaa esimerkiksi sääntelyn valmistelua ja loppujen lopuksi myös koko Euroopan unionin uskottavuutta.

Itsekin pidän asiaa huolestuttavana ja olen ehdottomasti sitä mieltä, että sen hyväksi täytyisi tehdä jotain. Pidän sitä tärkeänä, että Suomalaisia olisi mahdollisimman paljon EU-viroissa, koska mielestäni se tavallaan lisää Suomen näkyvyyttä, mutta erityisesti Suomen osallisuutta Euroopan unionissa. Vaikka onkin totta, etteivät EU:n toimielimissä työskentelevät ihmiset edusta tehtävissään kotimaataan, ajattelen kuitenkin heidän antavan näkyvyyttä ja osallisuuttaan pelkällä olemisellaan omalle kotimaalleen.

Mielestäni Euroopan Unionista ja sen toimista täytyisi puhua enemmän jo peruskoulussa oleville lapsille ja nuorille. Nuorille voitaisiin mainostaa enemmän esimerkiksi Euroopan nuorten parlamenttia ja muita mahdollisia vastaavia juttuja, joilla nuoret saataisiin osallisiksi ja mahdollisiksi jatkamaan Euroopan unioniin liittyvissä hommissa myös myöhemmissä vaiheissaan elämää. Näin voitaisiin herättää jo nuorissa kiinnostusta EU:ta kohtaan ja täten myös mahdollisesti nostaa suomalaisten virkamiesten määrää EU-viroissa. Tietenkään tämä ei ole nopea tapa tilanteen parantamiseksi, eikä välttämättä edes toimiva, mutta mielestäni realistinen ja täysin mahdollinen. Nuoret ovat Suomen tulevaisuus ja se kannattaa ehdottomasti hyödyntää.