Helsingin Sanomissa 3.10. julkaistussa Harri Pietarisen kirjoittamassa uutisessa EU-komissaari FT:lle: Tekoälyn sääntelyn ei pidä nojata ”dystooppiseen vainoharhaan” kerrotaan EU:n varapuheenjohtajan Věra Jourován mielipiteestä tekoälyn sääntelemisestä EU:ssa. Věra Jourová on EU:n varapuheenjohtaja ja toinen kahdesta komissaarista, jotka vastaavat EU:n tekoälylainsäädännön valmistelusta. Uutisessa kerrotaan, mitä Jourová on kertonut brittilehti Financial Timesin haastattelussa.

Jourován on sitä mieltä, että liiallinen sääntely on uhka tekniikkaan sekä yrityksiin liittyville innovaatioille. Olen itse samaa mieltä. Tekoälyssä on monia hyviä puolia, ja se voisi ratkaista monia asioita. Sen hyviä ominaisuuksia ovat esimerkiksi nopea datan analyysi, varmempien arvioiden ja mahdollisimman kattavan ja laajan päätösten tekeminen. Se voisi auttaa ihmisiä esimerkiksi lääketieteessä tai globaalien kriisien ratkaisemisessa.

Věra Jourován mielestä on myös tärkeää, ettei sääntelyä tehdä vainoharhojen perusteella ja ettei isoiksi riskeiksi pitäisi luokitella asioita, joita ihmiset eivät pidä isoina riskeinä tällä hetkellä. Lainsäädännön tulisi myös Jourován mielestä perustua analyysiin. Vaikka analyysi on mielestäni tärkeää, tekoälyn riskien arvioinnissa se voisi olla hankalaa, koska ei tiedetä tarkkaan, mitä huonoja vaikutuksia se saattaa aiheuttaa. Tekoälyyn liittyy riskejä, mutta lakeja voitaisiin kehittää tekoälyn kehityksen mukana, eikä huolehtia mahdollisesti tarpeettomista asioista.

Uutisessa kerrotaan myös komission aloittamasta lainsäädäntöhankkeesta tekoälyn sääntelemisestä. Alkuperäinen luonnosehdotus keskittyi tietosuojaan ja perustui teknologian riskien sääntelyyn. Mielestäni tietosuojaan on hyvä keskittyä, koska se vähentää riskejä, joilla olisi vaikutuksia ihmisiin ja vähentäisi tekoälyn väärinkäyttöä.

Uutisessa kerrotaan huolena olevan myös se, että tekoälyllä tuotetuilla kuvilla pystyisi vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen. Mielestäni toinen huoli tekoälyyn liittyen on se, että tekoäly voi viedä työpaikkoja esimerkiksi kulttuurin alalla työskenteleviltä. Tekoälyn mukana kehittyvä automatisaatio voi myös viedä ihmisiltä työpaikkoja. Nämä ovat asioita, joihin tekoälyn sääntelyssä tulisi myös keskittyä.

Toisaalta tekoälyn kehittäminen työllistää ihmisiä. Tekoäly tuo paljon uusia mahdollisuuksia. Hyötyjä on enemmän kuin haittoja, joten liiallinen sääntely olisi vain hidaste. Siksi EU:n ei tulisi olla liian ankara tekoälyn sääntelyssä.

EU-komissaari FT:lle: Tekoälyn sääntelyn ei pidä nojata ”dystooppiseen vainoharhaan” - Talous | HS.fi