Ilmastonmuutos on nykypäivänä kaikkien huulilla ja kiistämättä faktoja toimia ilmastonlämpenemisen ehkäisemiseksi on tehtävä. EU onkin viimevuosina tiuhaan tahtiin kehitellyt rajoitteita päästöjen syntymisen vähentämiseksi. Ennen kaikkea EU on pyrkinyt vähentämään muovijätteiden syntyä. Vuonna 2021 kauppojen hyllyiltä hävisivät muoviset vanupuikot, kertakäyttöastiat, ja tunteita herättävimpinä pillit.

Nyt pinnalle on noussut uusi idea, jossa yritysten tulisi luopua kartonkisista pakkausmateriaaleista. Helsingin Sanomissa (24.20.23) julkaistussa Jarno Hartikaisen kirjoittamassa jutussa, pureudutaankin tällä hetkellä vastatuulessa olevaan hankkeeseen. Jutussa pohditaan aiheuttaisiko muutos pakkausmateriaaleihin ympäristölle enemmän haittaa vai hyötyä. Ensimmäisenä itsellenikin heräsi juuri ajatus siitä, voisiko tällainen uudistus todellisuudessa toimia ja saada aikaan positiivisia tuloksia. Esityksen toteutuessa poistuisivat käytöstä muun muassa kahviloiden annos sokerit ja kermat, sekä kertakäyttöiset pakkaukset pikaravintoloissa syödessä.

Uusi idea herättääkin isoja tunteita suurilta yrityksiltä ja vaikuttajilta. Esimerkiksi McDonald´s ei ole innostunut ideasta poistaa kertakäyttöiset pakkausmateriaalit ravintolassa ruokailtaessa. Heidän mielestään tällainen muutos ei ole linjassa aiemman muovin rajoittamis- innostuksen kanssa, sillä uudistus lisäisi muovin käyttöä ravintoloissa uudelleen. Näen, että EU:n suunnittelemat rajoitukset niin muovin kuin pakkausmateriaalien suhteen ovat hyvin kunnianhimoiset. EU:ta pidetäänkin usein suunnannäyttäjänä erilaisissa säädöksissä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kuitenkin, jos maailman mahtimaat kuten Kiina ja Yhdysvallat suoltavat muovi jätettä järkyttävään tahtiin, jäävät EU rajoitusten vaikutukset valitettavan pieniksi.

Muutoksia on toki tehtävä, mutta ovatko pillit, vanupuikot taikka ravintoloiden kertakäyttöastiat oikea paikka aloittaa. Jos puhutaan päästöjen vähentämisestä ja ympäristöystävällisyydestä, olisiko järkevämpi toimi parantaa esimerkiksi julkista liikennettä ja kierrätystä. Pienilläkin teoilla on väliä, mutta tiukkojen ja pieniin yksityiskohtiin tarttuvien säädösten avulla taidetaan saada aikaan ainoastaan vastarintaa. Silloin alkuperäinen tavoite ilmastonmuutoksen hidastamisesta taitaa jäädä toteutumatta.

Helsingin Sanomat, https://www.hs.fi/talous/art-2000009936685.html Luettu 1.11.2023