Petri Sarvamaan kirjoittama kirjoitus “EU-varoja voidaan käyttää ja valvoa nykyistä paremmin”. (Helsingin Sanomat, 30.10.2023) käy läpi, miten EU:n varoja voidaan valvoa paremmin. Myös virheellisesti käytetyt varat ovat tulevaisuudessa helpompi huomata.
Kyseissä maailmantilanteessa, jossa talous on erittäin haavoittuvainen, on tärkeä, että taloudesta pidetään huolta ja sitä valvotaan. EU:lla on huikeat 196 miljardin euron menot, joten tällaisten summien kanssa tulee olla tarkkana. Uutisessa mainitaankin heti alussa jo, kuinka 196 miljardista eurosta yli 4 prosenttia käytettiin tarkastajien mukaan virheellisesti. Kun puhutaan miljardeista, yksikin prosentti on jo liian merkittävä summa lähteä mokaamaan.
Artikkelissa käydään läpi huolta siitä, että EU:n lainsäädäntö ei välttämättä ole ajan tasalla kaikkien rahoitusvälineiden ja paineiden suhteen. Tämä siis kertoo tarpeesta tarkistaa ja parantaa sääntöjä, jotta EU-varojen käyttöä voidaan valvoa tehokkaammin.
Artikkelissa puhutaan paljon siitä, miten EU-varojen oikeanlainen käyttö on iso osa taloudellista vastuullisuutta, jonka EU takaa jäsenvaltiolle.
Tekstistä nousi esille ehdotus, että EU:n budjetin suojaamiseen tulisi ottaa käyttöön ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Kyseiset toimenpiteet auttaisivat estämään virheiden ja väärinkäytön.
“Tilintarkastajatuomioistuimen lähtökohta on, että EU-varoja pitää käyttää moitteettomasti kaikkien voimassa olevien varainkäyttösääntöjen mukaisesti. Näin ollen pienikin ja kokonaisuuden kannalta vähäinen virhe näyttäytyy tarkastajien silmissä ongelmana.” Petri kirjoittaa. Kyseisillä menoilla ja vastuulla, mielestäni kaikkia virheitä tulee katsoa samalla tavalla.
Mielestäni tekstin sisällöllä havainnollistetaan hyvin se, että jopa EU voi tehdä joskus virheitä, ja että heidän toimintansa ei ole liian helppoa. Päätökset ovat aina isoja ja harkintakykyä tarvitaan paljon.
Kommentit